Asumme kyllä ihan oikeasti kaupungissa. Äitini koulumatka kulki joskus noin 50 vuotta sitten vajaan kilometrin päässä ja äiti muisteli, että tältä kohtaa tuli kyytiin metsän ja peltojen keskeltä joku luudanmyyjä matkalla Turun torille. Muutaman viime vuoden aikana noille pelloille on noussut asuinalue, jonka laidalla asumme. Alue on kyllä todella rauhallinen eikä edes 150 metrin päässä kulkeva ohikulkutie häiritse ollenkaan. Näin kesäaikaan tien vilinää ei edes näy, kun puut ovat täydessä lehdessä.
Siltikin välillä tuntuu, että eläisimme ihan luonnon keskellä, tai ainakin maalaiskylässä. Terassilta toiseen suuntaan katsoessa näkyy vieläkin peltoa ja muutama vanhempi maalaistyylinen talo. Ja on meille tullut jo kotieläimiäkin. Pari rusakkoa pomppii säännöllisesti vieressä kulkevan ojan rannalla, ja eilisiltana rusakko uskalsi tulla pihallemmekin itävää nurmikkoa maistelemaan. Kuvat on otettu ikkunan läpi, joten laatu ei ole aivan terävää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti