Mattojuttuja

Luulisi, että maailma on mattoja täynnä. Arkielämän kokoisessa mittakaavassa pitäydytään nyt kuitenkin siinä, että lähikaupat ovat mattoja täynnä. Mutta millaisia mattoja?

Uusi olohuone kaipaa mattoa. Millainen se sitten olisi, sitä on pohdittu jo talokauppojen varmistumisesta lähtien. Maton ostaminen ei olekaan niin yksinkertaista kuin saattaisi äkkiseltään kuvitella. Kauppoja on tullut kierreltyä useampia, mutta yhtään "sitä oikeaa" ei ole sattunut näistä kaupoista kohdalle. Voihan sitä tietysti miettiä, että onko tässä kohtaa vika minussa kun mikään ei kelpaa!?

Onneksi on netti, joka saattaa pelastaa tilanteen. Turussa sijaitsee ihana sisustusliike Sisustuksen Koodi. Koodi mainosti jossakin vaiheessa juurikin täydellisesti meille sopivaa mattoa, jonka nyt bongasin sieltä. Nettiä selatessani matosta on näyttänyt tulleen oikein hitti sisustusblogimaailmassa. Enkä enää ihmettelekkään syytä viikonloppuna tehdyn kauppakierroksen jälkeen. Useampia kaupassa näkemiämme mattoja en osannut sijoittaa oikein minkään tyyppiseen kotiin. Hyvin erikoisia luomuksia kerrakseen! Pörrömattoja oli vieläkin paljon tarjolla, mutta itse koen että niiden aika saisi nyt hetkellisesti olla ohi kodissamme.

Nyt siihen täydelliseen mattoon. Kyseessä on tanskalainen käsin tehty Linie design Asko mixed matto. Tämä kaunis matto on materiaaliltaan villaa / juuttia. Maton värityksenä on luonnonvalkoista ja mustaa kudottuna sekaisin.

kuva lainattu

Sisustuksen Koodi

Sisustuksen Koodi

Näihin mattokuviin on tullut palattua muutamina iltoina haaveilemaan. Mattoa saa monina eri kokoina, mutta meille sopiva olisi 170cm x 240 cm. Matto on tilaustuote ja jonot ovat olleet vielä talvella kahden kuukauden pituiset. Ehkäpä kesällä kukaan ei tilailisi mattoja ja matto tulisi nopeammin perille Suomeen... jos tähän päädymme. 

Tällaisin sisustusmiettein tällä kertaa. Huomenna töiden jälkeen Koodiin ihailemaan kyseistä mattoa ihan livenä. Sitten on päätösten aika!

Ostajan onnea

Tällaisena lauantaina tulee ajattelleeksi, miten paljon paremmin meille kahdelle sopiikaan uuden talon ostaminen kuin itse rakentaminen. Jos nimittäin olisimme päättäneet rakentaa, tänään olisimme varmaan hikoilleet 30 asteen helteessä nauloja suussa tai vähintäänkin päällystettyinä mullan ja hien sekoituksella. Nyt sen sijaan vietimme ulkoiluaamupäivää Ruissalon kauniissa alkukesän maisemassa.

Luopumisen tuskaako?

Tuota kysymystä on pitänyt esittää muutaman kerran Miikalle. Kysymyksessä onkin nyt sisustusaiheinen postaus. 

Samalla kun muutamme uuteen kotiin, yhdistyy myös kaksi eri kotia. Tämä tarkoittaa, että on kahdet eri huonekalut, astiat, pyyhkeet, lakanat etc. Miespuoleiselle henkilölle tällaiset asiat eivät välttämättä merkitse samassa mittasuhteessa tärkeyttä kuin naispuoleiselle. Kuitenkin olen kuullut jo "muutaman" kerran Miikan laadukkaista huonekaluista ja tietysti itse väläyttänyt samalla hyviä ideoita näiden sijoituskohteesta hänelle. Ainakin omasta mielestäni oikein hyviä sijoituskohteita. Joku jo tietääkin, että se tarkoittaa tori.fi-osoitteeseen niiden toimittamista! ;-D

Meidän tuleva koti on hyvin vaalea ja seinäpinnat halutaankin säilyttää sellaisina. Mielestäni olen ainakin itse asunut ihan liian pimeissä kodeissa, joten on ihanaa saada valoisuutta seuraavaksi. On tärkeää, etttä koti pysyy valoisana vielä ikkunoista tulevan kirkkaudenkin lisäksi. Itse vannon valkoisen nimeen huonekalujen suhteen! Meille tuleekin olohuoneen sisustukseen täysin valkoinen sohva ja valkoinen tv-taso (jo olemassa olevat). Muut olohuoneen huonekalut ovat vielä auki, sillä niitä ei ole vielä hankittu. Samoin mattoa ei vielä ole. Jonkin verran siis pitää tehdä hankintoja. 

Miikka oli nyt viikonloppuna käymässä omassa kodissaan ja oli kuvannut myytävät kalusteet. Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että hän sai ihan itse päättää mistä hän luopuu. Hyvin oli homman hoitanutkin. Kesäkuussa taitaa olla oikea aika näiden kalusteiden nettiin laittamiselle. Tässäpä muutama kuva esimerkiksi. 

Vuodesohva. Tästä neuvottelimme. Miikalla on kaksi sohvaa ja molempia emme voi ottaa uuteen paikkaan. Päädyimme sohvista toiseen. Tämän hyvä puoli olisi ollut vuode, mutta toinen sohva valikoitui sen hennomman vihreän värin sekä mukavuuden vuoksi uuteen kotiin. 

Keittiön ruokailuryhmä. Tämä vaan oli auttamattomasti aivan liian pieni. 

Olohuoneen pöytä. Olikohan Miikan aikomus myydä myös pöytäliina? Pöydän värimaailma ei ole meidän uuden sisustuksen mukainen, joten tämä jää tarpeettomaksi. 

Rakas koulupöytä, joka kuulemma kulkenut monissa paikoissa mukana. Tämä valitettavasti tulee päivittymään modernimpaan malliin ja yllätys, valkoiseen sellaiseen. Myös kapeampi versio tästä on tarpeen. 

Pesukone. Tässä ei oikeastaan ole muuta vikaa kuin, että se on päältä täytettävä. Alkujaan pohdimme kumman pesukoneen otamme käyttöön jatkossa, mutta uusi koti ratkaisi asian puolestamme. Pesukoneen paikka on jatkossa kodinhoitohuoneessa ja siellä paikka vaatii sivusta täytettävän koneen. Oma pesukoneeni on vanha, mutta pesukoneen paikan vaativilla ominaisuuksilla. Näin päädyimme luopumaan tästä koneesta. Ehkäpä minun pesukoneeni menee kohta rikki ja saamme uuden ;-)

Luopumisen tuskaako? Kaikkea ei voi tai edes kannata säilyttää. Jottei tämä postaus antaisi kuvaa, että vain Miikka joutuu luopumaan niin myös minä luovun. Myyntiin lähtee esimerkiksi iso lipastokaappi, työpöytä, sohvapöytä ja parisänky. Tasapuolista! Olen hieman höllempi tavarasta luopumisessa. Tyhjentelenkin aika ajoin kaappeja ja aina löytyy jätesäkillinen tavaraa roskiin tai kierrätykseen (tai jopa kirppikselle asti) vietäväksi. 

Ikkunoista kurkkimista

Talon ostosta on kulunut pian viikko. Melkein joka päivä on matka enemmän tai vähemmän vahingossa kulkenut talon kautta. Kävelylenkeillä olemme käyneet Helin kanssa kurkkimassa ikkunoista sitä omaa kotia. Koska neljästä talosta kaksi valmistuu vasta myöhemmin pääsemme samalla seuraamaan myös, miltä talo on näyttänyt ennen kuin me aloimme etsimään kotia. Tänään esimerkiksi A-talossa oli asennettu lattialämmitystä, kun omassamme oli jo parketti paikallaan, kun kävimme siellä ensimmäisen kerran. Naapuritalosta näimme myös, miten talon alle pääsee, jos joskus tulee tarve. Toivottavasti ei tule :-P

Valoa talossa tosiaan riittää. Olohuoneesta ja ruokailutilasta on lattiaan asti ulottuvat ikkunat etelään ja länteen avautuvalle terrassille.

Jos kaikki menee hyvin, niin viiden viikon kuluttua pääsemme muuttamaan uuteen kotiin!


Takka

Näkymä olohuoneeseen

Ruokailutilasta terassille päin

Toinen pienistä makuuhuoneista (teollisuusimuri ei kuulu vakiovarustukseen)

Citytalo

Kirjoittelin blogin avaustekstiin citytalosta ja siitä, että emme kumpikaan ole omakotitaloihmisiä. Miksi ihmeessä meillä sitten yht'äkkiä onkin omakotitalo?! Melko erikoinen ratkaisu. Niin omasta mielestänikin.

Kävimme kurkistamassa taloa maaliskuussa ihan huvin vuoksi. Olimme lenkkeilemässä ja rakenteilla olevassa talossa oli näyttö. Kävelimme sisälle ja ihastuimme kovasti. Jatkoimme lenkkiä ja samalla keskustelimme siitä, miten molemmat tykästyimme asuntoon.

Päätimme kuitenkin jättää talon ajatuksissa hetkeksi taka-alalle ja keskittyä rivitaloasuntoihin. Kävimmekin erilaisia asuntoja katselemassa, mutta tämä omakotitalo kummitteli aina vaan taustalla. Kävin jopa näyttämässä asuntoa siskolleni ja esittelin taloa puhuen "meidän talo", "meidän tontti" muodossa. Jotenkin talo tuntui alusta asti meidän talolta. Näin siitä puhuimme keskenämmekin.

Talolla on oma tontti, mutta tälle tontille on rakennettu yhteensä neljä samanlaista omakotitaloa. Jokainen kuitenkin hallitsee omaa tonttiaan. Meidän tontti on sen verta pieni, että tuntuu kuin olisi muuttamassa enemmänkin rivitaloon. Talon helppohoitoisuuden vuoksi ihastuimmekin siihen ja ostimme sen (kaiken hienouden lisäksi, tietysti).

Pihalla on pieni läntti nurmikenttää. Kolattavaa ei talvella ole kuin lyhyt matka kotiovelle sekä autopaikat. Piha-alueet ovat melkein yhtä pienet kuin rivitaloasumisessakin. Kumpikaan emme ole ihmistyyppiä, joka jaksaa ja viitsii tehdä kotona paljon pihatöitä. Kaiken lisäksi kaupungin valopylväs valaisee kokonaan pihamme, joten valaistuksestakaan ei tarvitse huolehtia! Tämä on siis ihanteellinen ratkaisu meille. Toivottavasti tämä helppohoitoisuus ajatus jatkuu vielä muutonkin jälkeen ;-)

koristekirsikkapuita on saatava omalle pihalle (suunnitelma)

Tapettia ja maalia

Disclaimer: tekstin sisältö ei mahdollisesti, jopa todennäköisesti, vastaa pääbloggari Helin mielipiteitä.

 

Talokauppa päivä oli varsin vauhdikas. Pankista siirryimme talolle katsomaan, mitä tulikaan ostettua. Ja kun rakentaja pyysi, että toimittaisimme seinäpäällystevalintamme mahdollisimman nopeasti, niin tuota pääsisustajaa ei saanut pysymään poissa maalikaupasta, vaikka perjantai-iltapäivä olikin ollut pitkä.

 

Tapettien valinnassa on yksi tärkeä sääntö

1. Jokaista tapettia, jota EI aio valita, ei tarvitse kommentoida ja perustella, miksi sitä EI valita. Ainoastaan kiinnostavia kannataa jäädä katselemaan ja miettimään, joskus jopa perustelemaan.

Tätä periaatetta noudattamalla selvisimme valinnasta noin 15 minuutissa. Toki olimme jo valmiiksi miettineet, minkä tyylistä haluaisimme. Ja että pääosa seinistä jäisi valkoisiksi, koska haluamme säilyttää valon koko talossa, varsinkin kun olohuoneen ja ruokailutilan valtavat ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa eikä sitä mielestämme kannata kadottaa tummiin seiniin.

 

Sitten, kun muuttomme aika tulee, näkyy olohuoneessa Cosy White -raitatapettia ja päämakuuhuoneen seinällä Tikkurilan Uni-maalia tuomaan rauhallisia yöunia. Sekin tuli jo opittua, että värit tietokoneen ruudulla ja luonnossa ovat aika erilaiset.

Uusi koti

Jonkin aikaa on etsitty jo uutta yhteistä kotia ja vihdoin viimein se löytyi. Oikeastaan löytyminen ei ollut ongelma ollenkaan, sillä tämä oli ensimmäinen kohde jota kävimme katsomassa. Kuitenkin sääntöhän kuuluu ettei ensimmäiseen asuntoon saa ihastua liiaksi heti, vaan muitakin kohteita tulee käydä katsomassa. Näin mekin sitten teimme.

Ennen talokauppoja nähtiin muutamia erilaisia koteja. Joukkoon mahtui täysin uusi rakenteilla oleva paritaloyhtiö, joka oli aivan mielettömän upea. Ainakin minun mielestäni. Miikka ei siihen ihan samalla tapaa lämmennyt. Sijainti oli myös väärällä puolella kaupunkia aamun liikenneruuhkia ajatellen, joten päätimme luopua kohteesta jo heti ensimmäisen näytön jälkeen. Mukaan mahtui myös rakenteilla olevaa rivitaloyhtiötä ynnä muuta. Yhdestä rivitaloyhtiön paritalosta teimme jo tarjouksenkin, mutta kohde oli tarjouskauppakohteita eikä hinnasta päästy sopimaan. Päätimme unohtaa tämänkin kohteen.

Koko tämän ajan taustalla kuitenkin vilahteli edelleen tämä ensimmäinen talo, jota kävimme katsomassa. Talon näytöissä tuli käytyä ja joka kerta ihastuimme siihen aina vaan enemmän. Se ettei tarjouksemme mennyt läpi tästä tarjouskauppakohteesta taisi vain olla kohtaloa, sillä olemme enemmän kuin tyytyväisiä tähän tulevaan kotiimme.

Kumpikaan emme ole omakotitaloihmisiä, mutta tämä omakotitalo on juurikin hyvä kohde cityihmisen omakotitaloksi. Siitä myöhemmin lisää. Talosta on tehty kaupat viime viikolla. Nyt odotellaan innoissaan juhannusta ja talon valmistumista. Kysymyksessa siis on uudistuotanto. Alla muutama kuva tulevasta kodistamme.

Ensimmäinen kuva on samanlaisesta naapuritalosta. Oma talomme on jo valmiimpi eli seuraavat kaksi kuvaa: