Heinäkuusta on kohta kulunut ensimmäinen viikko. Olen tämän viikon jo lomaillut yksin ja näin meneekin loppukesä. Yritän suuntautua mahdollisimman paljon positiiviseen ajatteluun, mutta monesti huomaan kuitenkin miten mieleni kääntää katsomaan asioita väärästä vinkkelistä. Onneksi tätäkin puolta voi harjoituttaa kun sen on tiedostanut. Kysymys on siis tällä hetkellä siitä, että yritän kertoa itselleni ettei kesä ole vielä loppumassa!
Nyt on heinäkuun alku ja itselläni on lomaa jäljellä vielä kokonaisia viikkoja neljä, melkein jopa viisi. Miten ihmeessä ihmisestä sitten voi tuntua tältä? Olen kuullut käytettävän termiä lomamasennus. Ei minulla oikeaa masennusta ole ja en nyt niin alakuloinenkaan ole. Iloitsen lomastani erittäin paljon. Lomalla en ole sidottu ajattelemaan työasioita vaan voin kerrankin miettiä aivan muuta, saan herätä rauhassa siihen aikaan kuin haluan (vaikka se sitten olisi klo 6, kuten arkiaamuna), pystyn tapaamaan ystäviä yms. Ja kun ajattelen että on vasta heinäkuun 7. päivä, se kuulostaakin melko hyvältä.
Muttamutta! Kalenteri-ihmisenä on hyvin vaarallista mennä ottamaan kalenteri esiin ja alkaa selata jäljellä olevia viikkoja, viikonloppuja, etenkin vapaita sellaisia ja huomata ylipäätään ettei niitä ole paljoa. Silloinhan se ahdistus iskeekin. Tämä loma oli tässä. Heitänkö heti hanskat tiskiin?! 😂
Kesä on niin lyhyt meillä Suomessa. Helteet eivät ole alkaneet (en oikeasti edes pidä niistä!!). Niin paljon on odotuksia ladattu kesälle. Miten oma summer bucket listini on edelleen kirjaamatta? Osa ihanista asioista ja suunnitelluista sellaisista on kyllä päässäni, mutta kun ne ovat siellä niin eihän ne ole suunniteltuina. Kesä loppuu ennen kuin siitä ehtii edes nauttia.
Kaiken kaikkiaan järki käteen. Loma on lomaa joka tapauksessa. Parasta on jo se, että ylipäätään minulla on loma. Sitäkään ei ole kaikilla. Pääasiassa poutapäiviä on ollut mielestäni tarpeeksi. Oma piha on kesäkunnossa ja kukat kukkivat. Saimme lomailla 3 viikkoa yhdessä. Olen jo omalla lomaviikollani ehtinyt nähdä ystäviä kolmena eri päivänä. Kerrankin siihen on aikaa ja voimia. Edessä on vielä ainakin kaksi mukavaa minilomaa eri kaupunkeihin. Hyvältähän tämä vaikuttaa loppujen lopuksi. Positiivisen kautta! 💙
Oli ihan pakko tulla lukemaan postauksesi, kun olit käynyt vinkkaamassa siitä blogissani. Ja miten samaistunkaan sinuun! Olen myös "kalenteri-ihmisiä" ja se jollain tapaa kahlitsee ajatusmaailmaani ja sitä kautta aiheuttaa satunnaisesti paniikkia ja ahdistusta. Oli lohduttavaa lukea tekstiäsi ja löytää samoja ajatuksia. Tiedostamalla asian siihen voi yrittää löytää myös muutosta tai ratkaisua...jos on tarvetta. nautitaan kesästä ja lomasta...ja sitten siitä loman jälkeisestä arjesta. Mukavaa viikonloppua! <3
VastaaPoistaKiva kun kävit täällä lukemassa ajatuksiani aiheesta. Eiköhän lomailla ja nautita vielä hetki! :)
VastaaPoista